Välj en sida
kirkkonummi

Arviointi – huoltajan käsikirja

Mitä perusopetuksessa arvioidaan?

Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Arviointi ei kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Mihin arviointi perustuu?

Arviointi perustuu monipuolisin menetelmin kerättyihin näyttöihin. Opettaja valitsee arviointimenetelmät. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan ja osaamistaan eri tavoin ja tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisin keinoin.

Miten oppimista arvioidaan?

Oppimisen formatiivinen arviointi on oppimisen ohjaamista ja kannustamista palautteen avulla sekä itsearvioinnin taitojen kehittämistä. Oppilaan oppimista ohjataan opetuksen ja oppimisen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ohjaavan palautteen tarkoituksena on auttaa oppilasta ymmärtämään oppiaineen tavoitteet, hahmottamaan oma edistymisensä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä se, miten voi parantaa suoriutumistaan suhteessa tavoitteisiin ja arviointikriteereihin.

Itsearviointi ja vertaispalaute ovat osa formatiivista arviointia. Oppilaat harjoittelevat opettajan ohjaamana itsearvioinnin ja vertaispalautteen antamisen ja vastaanottamisen taitoja. Itsearviointi ja vertaispalaute eivät vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.

Lisätietoja oppimisen ohjaamisesta löydät Kirkkonummella tehdystä YouTube-videosta 

Miten osaamista arvioidaan?

Oppilaan osaamista arvioidaan aina suhteessa opetussuunnitelmassa oppiaineiden vuosiluokittain määriteltyihin tavoitteisiin. Osaamisen summatiivinen arviointi kohdistuu oppilaan tiedollisen ja taidollisen osaamisen tasoon ja se määrittää, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Todistusten arvosanat tai sanalliset arviot perustuvat summatiiviseen arviointiin.

Oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä eri vuosiluokkien päätteeksi annettavassa arvioinnissa ja päättöarvioinnissa.

Jos oppilaalla on erityisen tuen päätös ja hän opiskelee tiettyä oppiainetta yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti, arvioidaan kyseisen oppiaineen osaamista suhteessa yksilöllistettyihin tavoitteisiin. Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa toiminta-alueittain määriteltyihin tavoitteisiin.

Miten arvosana muodostuu?

Oppiaineella on vuosiluokittain asetetut tietoja ja taitoja koskevat tavoitteet. Lukuvuoden aikana oppilasta ohjataan tavoitteiden saavuttamiseen ja oppilas antaa osaamisestaan monipuolisia näyttöjä, kuten esimeriksi kokeita, esitelmiä, projekteja tai näyttöjä työskentelystä.

Oppilasta opettanut opettaja arvioi näytöillä osoitettua osaamisen tasoa suhteessa tavoitteisiin sekä tietyillä vuosiluokilla myös arvosanojen kriteereihin. Opettaja päättää osaamista kuvaavan kokonaisarvosanan.

Miten työskentelyä arvioidaan?

Työskentelyä arvioidaan osana oppiaineita eikä siitä anneta erillistä arvosanaa. Oppiaineet sisältävät erilaisia työskentelytaitojen tavoitteita. Työskentelytaidoilla tarkoitetaan perusopetuksen aikana kehittyvää

·       taitoa työskennellä itsenäisesti ja yhdessä,

·       taitoa suunnitella ja arvioida omaa työskentelyään,

·       taitoa toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä

·       taitoa toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.

Miten käyttäytymistä arvioidaan?

Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa käyttäytymisen tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden ikäkausi ja edellytykset. Käyttäytymistä arvioidaan oppiaineista erillisenä eikä siitä saatu arvosana tai sanallinen arvio vaikuta oppiaineiden arviointiin.

Kirkkonummella käyttäytymisen tavoitteet jakautuvat neljään osa-alueeseen:

1.    Oppilas ottaa vastuuta omasta toiminnastaan.

2.    Oppilas noudattaa sääntöjä ja ohjeita.

3.    Oppilas ottaa muut ihmiset huomiooon.

4.    Oppilas ottaa huomioon ympäristönsä.

Käyttäytymisen tavoitteet ovat nähtävillä opetussuunnitelman arviointiluvussa.

Kuka tai ketkä päättävät arvioinnista?

Oppiaineiden ja käyttäytymisen arvioinnista päättää aina oppilasta opettanut opettaja. Jos opettajia on useita, päättävät he arvioinnista yhdessä.

Päättöarviointi

Mikä on päättöarviointi?

Päättöarviointi on arviointi, joka tehdään kun oppiaineen oppimäärän opetus päättyy. Mikäli oppiaineen päättöarviointi ajoittuu vuosiluokille 7 tai 8, kyseinen päättöarvosana kirjataan lukuvuositodistukseen sekä mahdollisesti lisäksi välitodistukseen.   Perusopetuksen koko oppimäärän suorittaneelle oppilaalle annetaan päättötodistus tyypillisesti yhdeksännen vuosiluokan keväällä.

Miten päättöarvosana muodostuu?

Oppiaineilla on tavoitteet sekä tavoitteita koskevat päättöarvioinnin kriteerit arvosanoille 5, 7, 8 ja 9. Tavoitteet sekä niitä koskevat kriteerit ovat nähtävillä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista.

Päättöarvioinnissa otetaan huomioon kaikki tavoitteet riippumatta siitä, millä yläkoulun vuosiluokalla tavoitetta on opiskeltu. Jos tiettyyn tavoitteeseen liittyvä osaaminen on osoitettu jo vuosiluokalla 7 tai 8, arvioidaan tätä aiemmin osoitettua osaamista päättöarvioinnin kriteereitä käyttäen.

Päättöarvosana on tavoitteiden suhteen eri vuosiluokilla osoitetun osaamisen kokonaisarviointi. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Koska samaa tavoitetta on voitu opiskella useammalla eri vuosiluokalla, ei päättöarvosana ole suoraan kurssien tai vuosiluokkien arvosanojen keskiarvo.

Miten valinnaiset vaikuttavat päättöarviointiin?

Opetuksessa on kahdenlaisia valinnaisia: taito- ja taideaineiden valinnaisia tunteja sekä valinnaisia aineita.

Taito- ja taideaineiden valinnaiset tunnit arvioidaan osana taito- ja taideaineita. Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun kunkin taide- ja taitoaineen koko oppimäärä, sisältäen myös mahdolliset valinnaiset taide- ja taitoaineiden tunnit, on opiskeltu.

Valinnaisten aineiden arviointi riippuu aineen laajuudesta. Jos valinnaista ainetta on opetettu vähintään kahden vuosiviikkotunnin verran, arvioidaan se numeroarvosanana eikä se vaikuta muiden aineiden arviointiin. Jos valinnaisen aineen laajuus on alle kaksi vuosiviikkotuntia, arvioidaan se sanallisesti hyväksytty-merkinnällä. Jos tällainen valinnainen liittyy yhteiseen oppiaineeseen, voi valinnaisessa aineessa osoitettu osaaminen korottaa päättöarvioinnin arvosanaa.

Miten päättöarvosanaa voi korottaa?

Päättöarvosana muodostetaan, kun oppiaineen oppimäärän opetus päättyy.

Jos oppiaineen oppimäärän opetus ei ole vielä päättynyt, voi päättöarvosanaan vaikuttaa antamalla osaamisestaan näyttöjä opetuksen aikana. Päättöarviointi perustuu eri tavoitteiden suhteen osoitettuun osaamiseen. Opintojen aikana oppilaalle tarjotaan mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan ja osaamistaan eri tavoin ja tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisin keinoin.

Osa tavoitteista on voitu opiskella vuosiluokilla 7 tai 8, joten niiden suhteen liittyvää osaamista ei osoiteta enää yhdeksännellä vuosiluokalla osana opintoja. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin muun tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta.

Jos oppiaineen oppimäärän opetus on päättynyt ja päättöarvosana on jo muodostettu, arvosanaa ei voi korottaa lisänäyttöjen perusteella paitsi yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa. Katso vastaus kysymykseen: Miten valinnaiset vaikuttavat päättöarviointiin?

Annettua päättöarvosanaa voi kuitenkin korottaa hankkimalla uusi, erillinen todistus mahdollisesta parantuneesta osaamisesta. Uuden todistuksen voi saada joko osoittamalla osaamisensa erityisessä tutkinnossa tai opiskelemalla aikuisten perusopetuksessa päättötodistuksen saamisen jälkeen.

Arvioinnista tiedottaminen

Miten arvioinnista tiedotetaan?

Oppilaalle ja huoltajalle annetaan tietoa oppilaan oppimisesta, osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Kirkkonummella yhteisinä tiedon antamisen käytänteinä ovat oppimiskeskustelut sekä väli-, lukuvuosi- ja päättötodistukset.

Oppilaan opettaja suunnittelee ja toteuttaa arvioinnista tiedottamisen niin, että tietoa annetaan riittävästi lukuvuoden aikana. Opettaja tiedottaa arviointia koskevista käytänteistään.

Mikä on oppimiskeskustelu? Milloin se pidetään? Mitä siellä käsitellään?

Oppimiskeskustelut ovat osa arvioinnista tiedottamista sekä yhteistyötä huoltajien kanssa ja niihin osallistuvat opettaja, oppilas ja huoltaja.

Oppimiskeskustelujen ajankohta vaihtelee vuosiluokittain. Opettaja lähettää kutsun sekä tarvittavan ohjeistuksen ennen keskustelua.

Oppimiskeskusteluissa annetaan tietoa oppilaan oppimisesta, osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Keskustelu yhdistää oppilaan itsearviointia ja arviointipalautetta. Alakoulussa oppilas tekee oppimiskeskustelun kotitehtävän ennen keskustelua.

Keskustelussa painotetaan oppimisen edistymisen kannalta kullekin oppilaalle olennaisimpia asioita. Oppilas tai huoltaja voi kirjoittaa käsiteltäviä asioita koskevat kotitehtävän lisätietokenttään.

Mitä todistuksia on käytössä?

Oppilaalle annetaan lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä vuosiluokilla 1–8. Vuosiluokalla 9 perusopetuksen oppimäärän suorittanut oppilas saa päättötodistuksen.

Välitodistus annetaan vuosiluokilla 5–9 syyslukukauden päätteeksi. Erillinen välitodistus voidaan tarvittaessa antaa yhdeksännen luokan oppilaalle jatko-opintoihin hakeutumista varten.

Milloin todistuksissa käytetään numeroarvosanoja ja milloin sanallisia arvioita?

Todistuksissa käytetään sanallisia arvioita vuosiluokilla 1–3. Oppiaineet arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty, ja lisäksi osasta oppiaineista annetaan liite, jossa arvioidaan keskeisten osa-alueiden osaamista moniportaisella asteikolla.

Numeroarvosanoja käytetään valtakunnallisten linjauksien mukaisesti neljännestä vuosiluokasta lähtien.

Sanallista arviota voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli.

Sanallisia arvioita käytetään pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden arvioinnissa, jos oppilaat opiskelevat oppiainekokonaisuuksittain. Tällöin oppilaiden yksilöllistetyistä oppimääristä annetaan sanallinen arvio asteikolla hyväksytty/hylätty. Tarvittaessa myös muista yksilöllistetyistä oppimääristä on mahdollista antaa sanallinen arvio. Lisäksi toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviota.

Oppilaan ja huoltajan oikeudet

Mitä oikeuksia oppilaalla ja huoltajalla on arvioinnin suhteen?

Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tieto arvioinnin perusteista ja siitä, miten niitä on sovellettu oppilaan arviointiin.

Arvioinnin perusteista saa tiedon opetussuunnitelmasta tai tarvittaessa oppilasta arvioineelta opettajalta. Käyttäytymisen arvioinnin perusteet ovat nähtävillä opetussuunnitelman arviointiluvussa. Oppiaineiden arvioinnin perusteet ovat nähtävillä opetussuunnitelman oppiaineita koskevista osioista. Oppilasta arvioinut opettaja antaa tarvittaessa tiedon siitä, miten arvioinnin perusteita on sovellettu oppilaan arviointiin.

Voiko arvioinnin uusia?

Esimerkiksi teknisen virheen johdosta annettu virheellinen arvosana voidaan korjata ja oppilaalle antaa uusi todistus.

Huoltaja tai 15 vuotta täyttänyt oppilas voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Jos uusimispyyntö koskee päättöarvioinnin uusimista, arvosanaa ei voi korottaa lisänäyttöjen perusteella.

Oppilaan arviointia koskevaan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla.

Huoltajien kysymyksiä

Onko aineen arvosana yhtä kuin kokeiden arvosanat?

Arviointi perustuu monipuolisin näytöin osoitettuun osaamiseen. Kokeet ovat yksi tapa osoittaa osaamista, mutta yhdellä näyttötavalla ei voi osoittaa osaamista kaikkien tavoitteiden suhteen. Myös työskentely on osa oppiaineen arviointia.

Kokeet mittaavat usein useaan tavoiteeseen liittyvää osaamista. Jos muilla tavoin osoitettu osaaminen on samalla tasolla kuin kokeissa osoitettu osaaminen, vastaa oppiaineen arvosana kokeiden arvosanoja. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin muun tavoitteen osalta voi myös kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta.

Lapseni sai todistukseen arvosanaksi koearvosanoja huonomman numeron. Miten saan tietää, mitä pitäisi tehdä toisin sen parantamiseksi?

Arviointi perustuu monipuolisin näytöin osoitettuun osaamiseen. Kokeet ovat yksi tapa osoittaa osaamista, mutta yhdellä näyttötavalla ei voi osoittaa osaamista kaikkien tavoitteiden suhteen. Myös työskentely on osa oppiaineen arviointia.

Jos arvosanan perusteet ovat epäselvät, on oppilaalla ja huoltajalla oikeus saada tietää, miten arvioinnin perusteita on sovellettu oppilaan arviointiin. Tällöin voitte olla yhteydessä opettajaan.

Tavoitteellisen opiskelun tueksi voitte tutustua opetussuunnitelmassa kyseisen lukuvuoden ja oppiaineen tavoitteisiin sekä luokasta riippuen arviointikriteereihin, jotka on asetettu kuudennen vuosiluokan loppuun ja päättöarviointiin. Opettajan kanssa voi keskustella siitä, miten oppilas voisi parantaa oppimistuloksiaan ja osoittaa osaamistaan. Aiheesta voi keskustella myös esimerkiksi seuraavan lukuvuoden oppimiskeskustelussa.

Jos oppilaalla on oppimisvaikeuksia, vaikuttaako se oppiaineiden arviointiin?

Lähtökohtaisesti oppimisvaikeudet huomioidaan niin, että oppilaalla on mahdollisuus osoittaa osaamistaan ilman esteitä. Useimmissa tapauksissa oppilaan osaamista arvioidaan käyttäen yleisiä arviointikriteerejä.

Arvioinnissa huomioidaan oppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Oppimisen tuen tarpeet sekä muut osaamisen osoittamista vaikeuttavat syyt otetaan huomioon niin, että oppilaalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisin työtavoin osoittaa osaamisensa.

Jos oppilaalle on erityisen tuen päätös ja hän opiskelee tiettyä oppiainetta yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti, arvioidaan kyseisen oppiaineen osaamista suhteessa yksilöllistettyihin tavoitteisiin. Oppimäärä voidaan yksilöllistää, jos oppilas ei tuesta huolimasta näytä saavuttavan oppiaineen tavoitteita hyväksytysti. Muissa tapauksissa oppilaan osaamista arvioidaan käyttäen yleisiä arviointikriteerejä.

Jos haluaisin vanhempana tietää minkä tavoitteiden parissa koulussa milläkin hetkellä työskennellään, miten voisin saada siitä tiedon?

Oppilaille kerrotaan, mitä on tarkoitus oppia ja miten oppimista, osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan. Oppilaan kanssa on hyvä keskustella siitä, mitä koulussa kulloinkin opiskellaan. Lisäksi voitte tutustua opetussuunnitelmassa kyseisen lukuvuoden ja oppiaineen tavoitteisiin. Voitte myös tiedustella opettajalta, miten kotona voidaan tukea opiskeltavien tavoitteiden saavuttamista.

Jos haluan kysyä opettajalta arvioinnista, miten voin tehdä sen ilman, että opettaja kokee minun loukkaavan hänen ammattitaitoaan?

Arvioinnin toteuttaminen edellyttää kouluilta ja opettajilta yhteistyötä kotien kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on selkiyttää huoltajille arvioinnin periaatteita ja käytänteitä.

Opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta saavuttamaan opetetukselle asetetettuja tavoitteita (formatiivinen arviointi). Huoltajat voivat tiedustella, miten kotona voidaan tukea opiskeltavien tavoitteiden saavuttamista sekä miten niitä arvioidaan.

Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tieto arvioinnin perusteista ja siitä, miten niitä on sovellettu oppilaan arviointiin. Kirkkonummella arvioinnin perusteista saa tiedon opetussuunnitelmasta tai tarvittaessa oppilasta arvioineelta opettajalta. Oppilasta arvioinut opettaja antaa tarvittaessa tiedon siitä, miten arvioinnin perusteita on sovellettu oppilaan arviointiin.

Lapseni päättöarvosana tietyissä aineissa eivät ole tarpeeksi hyvät tiettyyn lukioon hakemista varten. Mitä voimme tehdä?

Katso vastaus kysymykseen: Miten päättöarvosanaa voi korottaa?